Roolitetut viikonpäivät

Oletko huomannut, miten vahvasti roolitettuja viikonpäivät ovat olleet jo vuosikymmenien ajan? Vaikka meillä on samat 24-tuntia jokaisessa vuorokaudessa ja osa niistä menee aina syömisen, nukkumisen, työskentelemisen, ihmisten tapaamisen ja kotihommien parissa, eivät lähtökohdat viikonpäiville kuitenkaan ole lainkaan samat. 

Maanantain rooli on olla tarinan pahis; päivä jonka vain haluaisimme jo loppuvan. Maanantain yllä ikäänkuin leijailee epätoivon pilvi; nukutaan pommiin, väsyttää, lapset kiukuttelevat, bussi meni jo, sukkahousuissa on reikä, työpaikalla kaaos eikä kukaan ole taaskaan keksinyt, mitä tänään syötäisiin. Ei ole aikaa mihinkään ja kaikki menee pieleen. Kuulostaako tutulta?

Maanantain masentavaa mainetta on ylläpidetty aikojen alusta saakka. Lukuisat elokuvat, kirjat, sanonnat ja biisit tukevat ajatusta pahasta maanantaista, vai miltä kuulostaa esimerkiksi katkelma The Banglesin Manic monday-biisistä: 

"Have to catch an early train

got to be to work by nine

and if i had an aeroplane i still couldn't make it on time

cause it takes me so long just to figure out what i'm gonna wear

blame it on the train but the boss is already there

it's just another manic monday"

Tai Kolmannen naisen Maanantai:

"Kuinka kuluu multa maanantai, ainoo kaverikin töitä sai,

kuinka kuluu multa maanantai, mateleva maanantai"

Kaikki negatiivinen voidaan kuitata "koska maanantai". Meissä, toiminnassamme tai ajattelutavassamme ei silloin ole mitään vikaa, se on vaan se maanantai, päivä josta halutaan vain äkkiä eroon.

Tiistai onkin jo sitten pikkuisen mukavampi päivä kuin edeltäjänsä. Tiistain rooli on olla lautta, joka kuljettaa meitä viikon halki kohti viikonloppua. Kamalasta maanantaista on selvitty, huhhuh ja nyt olemmekin jo vähän paremmin satulassa ja ajantasalla. Monesti sitä kuulee sanottavan, että maanantaista voitaisiin tehdä uusi sunnuntai, koska tiistaina on aina jo heti parempi fiilis.

Keskiviikko ikäänkuin jatkaa roolissaan tiistain jäljillä, mutta siinä on jo taas pilkahdus paremmasta; ollaan jo viikon puolivälissä sentään! Asenteemme on vieläkin positiivisempi ja saamme enemmän aikaan, vielä jaksaa!

Torstai, sanonnankin mukaisesti toivoa täynnä! Melkein jo viikonloppu, ajattelemme toiveikkaina. Pian on lauantai ja meillä on aikaa käydä lasten kanssa puistoissa tai mökillä, nähdä ystäviä, tehdä pihahommia, ottaa lasi viiniä. Suunnittelemme ehkäpä viikonloppua ja useimmat meistä tekevät niinsanotun viikkosiivouksen torstaina, jotta sellaiseen ei sitten tarvitse kuluttaa kallisarvoista aikaa viikonloppuna.

Ja sitten olemmekin perjantaissa! Perjantai on kuin lauantain tuulikaappi; jätä kengät tähän ja astu peremmälle. Lähdemme iloisina töihin ja toimimme päivänmittaan kiireettömästi, eihän kukaan odota meiltä mitään koska on perjantai.

"Oispa jo perjantai"

"Se tunne, kun vihdoin on perjantai"

"Mun ilme, kun lähden perjantaina töistä"

Vain muutamia, meidän kaikkien tuntemia meemitekstejä lainatakseni. Perjantaina kaikki on sallittua, voidaan höllätä, arpoa perjantaipullo tai mennä saunaan, valvoa myöhään. Ollaan vihdoin oman ajan äärellä, ajan jota emme ole myyneet työnantajallemme tai  lainanneet velvollisuuksillemme. Vai mitä sanotte perjantain biiseistä:

Thank god it's friday

Friday on my mind

Friday i'm in love

hiukan erilaista vibaa kuin maanantain kappaleissa.

Viimein koittaa lauantai, viikon kliimaksi. Lauttamme on perillä ja voimme antaa lauantain lunastaa kaikki vapaa-ajallemme asettamamme odotukset. Kliseisin hetki huumaavassa lauantaissa lienee aamu; kaikki ihanuus on vasta edessäpäin ja vietämme mediastakin monesti tuttua pitkän kaavan kylpytakki-aamupalaa koko perheen kesken. Panostamme runsaaseen tarjontaan, viipyilemme pöydässä ja rapisuttelemme aamulehtien sivuja. Liu'umme siitä sitten mukavasti miellyttävien puuhiemme pariin ja olemme enemmän elossa, kuin milloinkaan aiemmin samalla viikolla. Olemuksemme suorastaan huutelee; katsokaa, tällainen minä oikeasti olen siviilissä!

Sunnuntain rooliksi jääkin sitten olla ikäänkuin perjantain paha kaksonen; sunnuntaikin on tuulikaappi-päivä, mutta tästä tuulikaapista mennäänkin siihen kammottavaan, väsyneeseen maanantaihin. Sunnuntaisin vähän yritämme. Saatamme ulkoilla, poiketa sukulaisilla, katsella suoratoistopalveluita, tehdä lohturuokaa tai pestä pyykkiä. Kaiken taustalla maanantain roolihahmo kuitenkin jo puhaltaa hyisiä kaikujaan seuraavana päivänä koittavasta kaaoksesta.

Haluan haastaa sinut miettimään, mikä voisi olla paremmin, jos yrittäisit ajatella jokaista päivää lähtökohdaltaan samanlaisena, ilman tuttua rooliaan. Oma asenteemme, varsinkin ennakko-sellainen, vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten suoriudumme arjesta haasteineen ja iloineen. Jos lähdemme maanantaihin sillä tutulla maanantai-asenteella, että kaikki menee pieleen ja on huonosti, näin varmasti onkin. Voisiko jokainen päivä ilman tuttua rooliaan olla yhtä laadukas ja mukava kuin lauantai? Valtavirta ohjaa ajatuksiamme ja asenteitamme tehokkaasti ihan huomaamattamme, eikä meillä ole aina aikaa, keinoja eikä jaksamista omaksua uusia näkökulmia ja tapoja tehdä asioita. Rutiinit luovat meille turvaa ja niistä irrottautuminen voi olla vaikeaa, muutokset ja uudet asiat itsessä ja muissa saattavat pelottaa. Asennoitumisemme elämän muuttujiin päivästä riippumatta, vaikuttaa siihen miten asiat meille tapahtuvat ja miten menemme eteenpäin.

Mitä jos menisit sunnuntaina hiukan aikaisemmin nukkumaan ja heräisit maanantaina vähän aikaisemmin? Viettäisit pienen kivan hetken itsesi kanssa ennen velvollisuuksia, vaikkapa lempibiisiäsi kuunnellen tai katselemalla hetken rauhassa ikkunasta ulos. Yrittäisit kiukuttelevan lapsen kanssa muistaa, että sinun arkesi on hänen lapsuutensa ja miten isoilta pienen murheet voivat tuntua. Jospa nauraisit revenneille sukkahousuille? Suhtautuisit aamuruuhkaan ja työpäivän kiireisiin huumorilla? Menisitkin tiistaina illalla ystävän kanssa syömään kakkua ja vaihtamaan kuulumisia? Miettisit päivittäin, mitä kaikkea kivaa ja hyvää elämässäsi on ja miten monissa asioissa saat olla mukana?

Lopulta olemme aina itse vastuussa oman elämämme laadusta ja elämä todella on sitä mitä itse siitä teet. Emme voi sysätä ihan kaikkea maanantain vastuulle. Niinpä suosittelen sinulle, mukava kaverini, uutta ja avointa, roolitonta asennetta viikkoosi ja kaikkiin siihen kuuluviin päiviin!

Terveisin Anna